Suomi eriarvoistuu – entä asuntosijoittaja?

Viime aikoina mediassa on ollut keskustelua muuttoliikkeen vaikutuksesta asuntojen hintoihin. Haaste on hieman yksinkertaistaen seuraava: opiskelu- ja työpaikat ovat pääosin yliopistokaupungeissa ja alueellisissa keskuksissa, mutta Suomessa on asuntotarjontaa paljolti myös muualla. Noin 1,3 miljoonaa asuntoa sijaitsee väärällä alueella nykyvaatimuuksiin nähden.

Väestön muuttaessa keskuskaupunkeihin, on asuntojen arvojen lasku todellisuutta monella paikkakunnalla ja muuttunut varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomessa uudeksi normaaliksi. 

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? 

Todellisuus ei ole kuitenkaan aivan niin kärjistettyä, kuin otsikoista voisi nopeasti päätellä. Esimerkiksi maakuntien sisällä on muuttovoittoa alueellisiin keskuskaupunkeihin – kun tarkastellaan tiettyjä alueita. Käytännössä suomalaiset muuttavat joko keskusta-alueelle omassa maakunnassaan tai suurempiin kasvukeskuksiin kuten Ouluun, Jyväskylään tai Tampereelle, pk-seudusta nyt puhumattakaan. 

Lopputulemana on jo ennestään harvaan asutun maaseudun autioituminen ja palveluiden tiivistyminen kohti pienempiä keskusta-alueita. Vastaavaa kehitystä on tapahtunut esimerkiksi Ruotsissa ja muualla Euroopassa jo viimeiset parikymmentä vuotta. Pitää muistaa, että esimerkiksi Ruotsi teollistui 30 vuotta Suomea aikaisemmin. Sinällään kyse ei ole kriisistä, kuten otsikoista voisi vahingossa lukea – vaan normaalista kehityksestä, joka johtuu teollisuuden suurien trendien muuttumisesta ja sen vaikutuksesta asumiseen. 

Sijoittajan näkökulmasta asiaan pätee vanha viisaus: voittajia ovat ne, jotka omistavat kiinteistöjä halutuilta alueilta. Tappio kohdistuu valitettavasti tällä kehityksellä maaseutuun, jolle ei löydy enää niin suurta asuntokysyntää. Kiinteistöjä kannattaa siis jatkossakin ostaa sijoitukseksi, kunhan ostajana tunnet alueen ja sen demografiset faktat riittävän hyvin. 

 

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Kolumnissa kirjoitetut näkökohdat ovat ainoastaan kirjoittajan omakohtaisia näkemyksiä, eivätkä edusta Asuntosäästön tai sen toimielinten edustajien liiketoiminnallisia kannanottoja. Kirjoitusta ei tule ymmärtää juridisena konsultaationa, vaan ainoastaan kirjoittajan esiin nostamina huomionarvoisina näkökohtina.

Author: Janne Weander

Kirjoittaja on ekonomi ja asuntosäästön osakas

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *